Palmanovasta Palman kautta kotiin
Seuraavana päivänä ei paistakaan aurinko, vaan on pilvistä ja tuulista, eli ainoa potentiaalinen auringonottopäivämme vaihtuu lennossa lähiympäristöön tutustumiseen. Iho kiittää ja päivän päätteeksi ainakin tiedämme mihin ei enää tarvitse ikinä palat: Palmanova ja sen etelänaapuri Magaluf ovat nimittäin käytännössä turisteja varten parin viime vuosikymmenen aikana rakennettuja asuin- ja palvelualueita, jotka ovat täynnä hotelleja, loma-asuntoja, kauppoja ja erilaisia ravintoloita – joista juuri tänä kyseisenä päivänä suurin osa on kiinni, koska off season. Tripadvisorista bongattu viihtyisän oloinen, sekä gluteenittomia että vegaanisia vaihtoehtoja tarjoava rantaravintola on harmiksemme tupaten täynnä, emmekä jaksa jäädä odottamaan pöydän vapautumista.
Magaluf vaikuttaa ravintolatarjontansa perusteelta siltä, että kesällä alueesta tulee maanpäällinen helvetti – tai taivas, riippuen siitä keneltä kysyy. Suurin osa baareista ja ravintoloista on tarkoitettu brittituristien juottamiseen halvalla ja tolkuttomaan kuntoon. Onneksi alueelta löytyy myös huokeahko tapaspaikka, jossa käymme syömässä keskinkertaiset pikku annokset ja juomassa reissun ainoat Estrellat.
Kävelyretken aikana bongaamme muutaman alueelle varsinkin kesäisin tyypillisen seurueen: parikymppisiä brittinuoria, jotka ovat joko kännissä tai krapuloissaan ja joiden puheesta/ölinästä ei saa mitään tolkkua. He löytänevät täältä kaltaisiaan lukuisista britti-, skotti- tai irkkupubeista, joissa iso tuoppi maksaa halvimmillaan 1.75€, tai viimeistään valtaisasta Eastenders-nimisestä viihdekompleksista. Teemme molemmat juhlallisen valan: tänne emme tule koskaan ikinä missään tapauksessa takaisin.
Palmanova, jossa hotellimme siis sijaitsee, on Magalufia selvästi siistimpi alue, mutta varsinkin alueen rantaosassa ravintolakulttuuri ei hirveästi poikkea etelänaapuristaan. Parissa ravintolassa näkyy olevan viihdettä myös brittieläkeläisille. Seuraavalla Mallorcan vierailulla tiedämme siis välttää näitä alueita, varsinkin jos vierailut sattuvat osumaan turistisesongin aikaan (mitä vahvasti epäilemme).
Onneksi ennen kotiinlähtöä on aikaa tutustua myös Palmaan ja etenkin sen vanhaan kaupunkiin – jossa on edelleen paljon turisteja, etenkin suosituilla ostoskaduilla. Vanha kaupunki on täynnä mielenkiintoisia putiikkeja, joista mainittakoon Natura-niminen ympäristöystävällinen krääsäkauppa (ketjulla on liike myös Palman ja Barcelonan lentokentillä), josta ostamme viehättäviä retrohenkisiä postikortteja.
Syömme viimeisen lounaamme kehutussa vegaaniravintola Bon Llocissa: riisisalaattia, thaikeittoa (jossa ei ole mitään thaimaalaista, ja joka sisältää “suosikkiamme” varsiselleriä, jonka maku on onnistuttu onneksi jollain taikakeinolla kadottamaan), munakoiso-ratatouille -piirakka, hirssiä sienikastikkeella (kokonaisuuden ainoa mauton annos), jälkiruoaksi mangojogurttia sekä spongekakku kaakaokermalla ja sitruunalla. Neljän ruokalajin lounas kahdelle yhteensä 30€ ja vahva suositus viihtyisälle Palman vanhassa kaupungissa sijaitsevalla siistille ravintolalle, jonka henkilökunta on ystävällistä ja tehokasta.
Käyskentelemme vanhan kaupungin laitamilla ilman sen kummempaa suunnitelmaa ja löydämme itsemme vanhojen muurien taakse rakennetulta Palman modernin taiteen museolta. Sen pihapiirissä on mukavan näköinen ravintola ja sen kattoterassilta saa otettua hienoja valokuvia. Lähellä satamaa ja vanhaa kaupunkia sijaitsevan museon ympäristö vaikuttaa muutenkin mukavan tuntuiselta ja kauniilta. Lämpöä on parikymmentä astetta ja pian koittava kotiinlähtö alkaa harmittaa pirusti – kuten aina.
Ei auta – autolle on palattava ja auto tankattava ennen sen palauttamista. Olemme tyytyväisiä siitä, että olemme ajelleet rellullamme viikon naarmuttamatta sitä lainkaan vilkkaan espanjalaisliikenteen seassa. Lentokentälle ajaessa onnistumme vielä tekemään väärän kaistavalinnan juuri ennen kentän parkkihallia, jossa autovuokraamot operoivat. Tämä aiheuttaa ylimääräistä sydämentykytystä, mutta lievän sekoilun jälkeen ehdimme kuin ehdimmekin palauttaa auton Hertzille minuutteja ennen vuokrausajan päättymistä.
Norwegianin check-in -tiskillä koemme lisää helpotuksen hetkiä: yhteinen matkalaukkumme on viinipulloista ja muista tuliaisista huolimatta vain 600g ylipainoinen, eikä meiltä veloiteta ylimääräistä (note to self: ennen seuraavaa reissua on hankittava se kauan ostoslistalla ollut matkalaukkuvaaka). Jo Mallorcalle saapumisen yhteydessä suureksi todettu Palman lentokenttä on ostosmahdollisuuksiltaan ja ravintolapalveluiltaan yllättävän monipuolinen, eikä lainkaan niin kallis kuin moni muu eurooppalainen kenttä. Ostamme vielä pari pulloa paikallista viiniä ja oliiviöljyä, ja ehdimme siemaista viimeiset cafe cortadot ennen koneeseen nousua. Lähtöportilla huomaamme, että yhä edelleen jotkut maanmiehet tulevat Mallorcalle lähinnä dokaamaan. Tällä kertaa kyse on nuorehkoista mieshenkilöistä, joista osa päästetään koneeseen huomattavassa humalatilassa.
Loma on ohi, mutta lentokoneessa kertaamme vielä: on täysin mahdollista, että palaamme Mallorcalle vielä jonain päivänä, mutta seuraavakin matka tullaan tekemään turistisesongin ulkopuolella, luultavasti syksyllä, ja johonkin muualle kuin Palmanovaan, kenties saaren kaakkois- tai itärannikolle. Myös naapurisaari Menorca kiinnostaa.
Zafiro Palmanova -hotellille näytämme peukkua. Huoneemme oli kookas ja siisti, sänky erittäin mukava ja kylpyhuone sadesuihkuineen mukava (tosin huoneen varustukseen kuuluva suihkusaippua tuoksui ja tuntui halpahallin tarjoustuotteelta). Hotellin henkilökunta oli enimmäkseen ystävällistä ja palvelualtista. Röökiepisodi tietysti harmitti, mutta sehän ei ollut hotellin vika. Lapsiperheille Zafiro on varmasti hyvä valinta, myös kesäkaudella, kunhan välttelee lähiympäristöä ja vuokraa auton, jolla pääsee tutustumaan saaren muihin alueisiin ja rantoihin.
Puolihoito osoittautui meille hyväksi ratkaisuksi: ei ollut tarvetta metsästää ruokapaikkoja joka ilta, hotellin ravintolassa oli tarpeeksi hyvää ja monipuolista ruokaa ja sen viinilista oli paitsi monipuolinen myös hintatasoltaan yllättävän huokea. Puolihoitoon kuuluvan illallisen olisi myös voinut vaihtaa lounaaseen, mitä vaihtoehtoa vakavasti mietittiinkin, sillä olisi ollut mukava käydä Palmassa illallisella jonain iltana. Tällä kertaa tämä vaihtoehto jäi toteuttamatta, mutta Palman iltaelämään haluamme ehdottomasti vielä tutustua jonain päivänä!