Lissabon

Hipsterialue ja uusi suosikkiravintola

Rauhallisen hotelliaamupalan ja aamutoimien jälkeen kävelemme muutaman sata metriä ylämäkeä päästäksemme bussipysäkille. On aika ottaa haltuun kaupungin “pääkatu” Avenida da Liberdade. Ensin kuitenkin bussilla modernin Amoreiras-ostoskeskuksen viereen. Ostarin kolmessa kerroksessa on paljon vaatekauppoja ja ravintoloita, mutta sen kiinnostavin kauppa taitaa kuitenkin olla pohjakerroksen Auchan-supermarket.

Amoreiras ostoskeskus

Puolipilvinen ilma muuttuu aamupäivän aikana suorastaan helteiseksi, joten kun kävelemme Amoreirasista kohti Avenida de Liberdadin alkupäätä eli Marques de Pombal -aukiota ja sen korkeaa muistomerkkiä, on syytä riisua päällystakit. Istuskelemme hetken aukion pohjoispuolen Eduardo VII:n puistossa ja katselemme lenkkeilijöitä sekä jatkuvalla syötöllä yllämme pauhaavia lentokoneita. Lissabonin lentokenttä on lähellä kaupungin keskustaa, emmekä pitkän viikonlopun aikana lakkaa ihmettelemästä käsittämättömän vilkasta ja äänekästä lentoliikennettä kaupungin yllä. Ehkä paikalliset ovat siihen jo tottuneet. 

Lentokone puiston yllä

Kahvikupposten ja pastéis de natojen jälkeen tutkimme Avenida de Liberdadin varren viikonloppumarkkinoita. Siinä missä valtabulevardin laidoilla on prameita merkkivaatemyymälöitä, sen keskellä olevan kävelykadun laidalla on kymmeniä vaatimattomampia myyntikojuja: matkamuistoja, käsitöitä, vaatteita, elintarvikkeita, kirppistavaraa. Meille jää vähän epäselväksi, onko markkinat tarkoitettu turisteille vai paikallisille vai sekä että, mutta kojuja tuntuu olevan kilometritolkulla. 

Keskuskatu

Seuraavaksi kohti Principe Realia, johon vievät kadut ovat -yllätys yllätys- ylämäkeä, paikoin melko jyrkkääkin sellaista. Taitaa matkan varrelle osuu parit portaikotkin. Mietimme hetken kaupungin trooppiseen puutarhaan menemistä, mutta hetken istahtaminen puiston edustalla riittää tällä kertaa. Jääpähän nähtävää seuraavallekin kerralla.

Principe Realin puistossa on niin ikään pienet markkinat ja paljon paikallisia viettämässä lauantaipäivää. Hieman hipsterimäinen alue, mitä vaikutelmaa vahvistavat lukuisat designputiikit. 21 PR Concept store on vanhaan ja viehättävään rakennukseen luotu kauppakeskittymä, jonka sisällä myydään portugalilaisia vaatteita, kenkiä ja koruja parissa kerroksessa. Rakennuksessa on myös ravintola ja ginibaari. 

Pingo Doce -marketista ostettujen lounassalaattien ja pitkän siestan jälkeen päätämme tutustua suureen kirkkoon, jonka olemme aiemmin päivällä bonganneet. Basilica da Estrela on vaikuttava 1700-luvulta peräisin oleva kirkko, jonka alttarialue ja etuosa ovat suljettu kävijöiltä, sillä iltamessu on alkamassa. Kirkonkellot alkavat kutsua messuun juuri kun astumme ulos ja menemme odottamaan bussia kirkon edessä olevalle pysäkille. 

Honest Greens on meille molemmille entuudestaan tuntematon “terveysruokaa” tarjoava ketju, mutta Amoreirasin ostarin lähistöllä sijaitsevan ravintolan sisustus, konsepti ja ruoka saavat meidät välittömästi koukkuun. Ovelta napataan ruokalistat, joista valitaan ruoka-annokset ja juomat. Valinnat kerrotaan kassalle, ne maksetaan ja mukaan kassalta annetaan ilmeisesti tarjoilijalle sijaintimme ilmoittava läpyskä. Ehdimme juuri ja juuri istahtaa pöytäämme, kun meille jo tuodaan oluet ja lautasellinen paikan hittituotetta, eli bataattiranskalaisia punajuuriketsupilla, vegaanisella aiolilla ja korianterilla höystettynä. Pääruoat tuodaan nekin muutamassa minuutissa: hiiligrillissä valmistettua kestävän kehityksen lohta sekä paikallisen vapaan kanan rintaa, molemmat upeasti maustettuina ja talon salaattisekoituksella. Herkullista! 

Ilta on vielä nuori, joten bussilla takaisin Principe Realiin ja ensimmäiseltä illalta tutuille paikoille. Miradouro de São Pedro de Alcãntaran -näköalatasanteella on suosittu juomakioski ja terassi, joka on tänä iltana tupaten täynnä. Näkymät ovat pimeälläkin vaikuttavat.

Kävelemme (tällä kertaa alamäkeä) kohti Baixa-Chiadon metroasemaa. Matkan varrella miehelle tarjotaan taas huumeita, tällä kertaa kokaiinia. Emme halua pilveen vaan syvälle maan alle, metrotunneliin. Väsyneet jalat vaativat, että on aika korkata Lissabonin metrojärjestelmä. Ladattuamme matkakortit automaatilla ajamme metrolla yhden pysäkinvälin, Cais do Sodrén joen rannassa sijaitsevalle metro- ja juna-asemalle. Sen ulkopuolella oleva valtava katettu Time Out -ruokatori on aivan tupaten täynnä lauantai-iltaa viettäviä ruokailijoita. Kävelemme ruokatorin läpi ja tutustumme sen ravintolatarjontaan. Tänne täytyy ehdottomasti päästä jonain päivänä syömään.

Time Outin vieressä on toinen Honest Greens -ketjun ravintola, johon päätämme tulla seuraavana päivänä lounaalle. Kävelemme rauhallisesti kohti hotelliamme, on aika päästä lepäämään ennen seuraavan päivän seikkailuja. Päivän aikana hotellihuoneeseemme on ilmestynyt lahja hotellilta, pieni portviinipullo.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *