Italia,  Umbria

Perillä

Rooman Fiumicinon kentällä siirrymme tuloaulasta rakennuksen kolmanteen kerrokseen, josta seuraamme ’Car Rental’ -kylttejä parkkitaloon katettua käytävää pitkin. Hertzin Gold Rewards -tiski löytyy A-talon ensimmäisestä kerroksesta, asiointi sujuu jouhevasti ja puolison saa lisättyä kakkoskuskiksi veloituksetta tämän ajokorttia vilauttamalla. Kanta-asiakkuuksista ja tietyistä luottokorteista on joskus oikeasti hyötyä.

Vuokra-autohan ei koskaan ole se mitä vuokratessa tarjotaan, vaan vaihtoehto ”tai vastaava.” Niin nytkin: Lancia Y onkin Ford Ka, mutta uudehko ja tyylikkään musta menopeli, joka tosin myöhemmin osoittautuu turhan tehottomaksi. Kentältä ulos ajettaessa porttivahti haluaa nähdä auton vuokrasopimuksen, antaa ulosajoa varten kortin ja toivottaa hyvää matkaa.

Löydämme yllättävän helposti ulos lentokenttäkompleksista ja suuntaamme auton kohti Rooman ympärystietä ja edelleen pohjoiseen vievälle moottoritielle. Italian tietulli on helppo nakki: moottoritielle tullessa otetaan automaatista lappu, ja sieltä poistuessa lappu joko työnnetään automaattiin (maku joko käteisellä tai kortilla) tai annetaan palveluhenkilölle. Meidän tullimme on tällä kertaa vaivaiset neljä euroa.

Taukopaikat sujahtavat ohi nopeasti, sillä opasteista huolimatta liittymät tulevat Italiassa aina liian pian. Herkulliset Autogrill-paninit vedetään lounaaksi vasta hieman ennen kun poistumme suurelta A35-tieltä pienemmille, Umbriaan vieville maalaisteille. Kuten Italiassa usein, ensin maksetaan tilaus kassalle, sitten viedään kuitti leipätiskille, jossa henkilökunta antaa tilauksen ja lämmittää tilauksen halutessasi. Autogrillit ovat usein huoltoasemien yhteydessä sijaitsevia marketteja, joista voi ostaa melkein mitä tahansa.

Autogrilli Italiassa

Reilu tunti Roomasta ja olemme Umbriassa, josta ensivaikutelma on autostakin käsin upea. Kotoa mukaan ottamamme (melko lailla välttämätön) navigaattori heittää meidät kerran käsittämättömälle kärrypolulle ja mies hermostuu pahoin, mutta päädymme lopulta oikealle tielle kohti Narnin ja Ternin kaupunkeja (C.S.Lewis otti muuten Narnia-nimen juuri ensinmainitulta) – ja Spelloa, jossa agriturismomme sijaitsee. Ennen Spelloa pysähdymme Trevin kaupungin lähistöllä sijaitsevalle Piazza Umbra -ostarille, jossa tehdään vähän vaate- ja ruokaostoksia. Huokaisemme helpotuksesta, kun supermarketin karkki- ja suklaahyllyllä on runsaasti tarjontaa, mutta petymme, kun gluteenittomia Peroni-oluita ei löydykään. Vielä parit pizzapalat ja espressot lähipasticceriassa ja sitten viimeiselle etapille kohti Spelloa.

Spello on yksi Umbrian upeista kukkulalle rakennetuista keskiaikaisista pikkukaupungeista ja olemme myytyjä jo auton ikkunasta näkemämme perusteella. Agriturismomme Il Bastione sijaitsee kuitenkin Spellon pohjoispuolella, joten kaupunkiin tutustuminen saa jäädä myöhemmäksi. Pari kilometriä ylämäkeen kapeaa tietä oliivilehtojen keskellä ja olemme keskellä ei-mitään, mutta perillä.

Astuessamme ulos autosta meidät vastaanottaa äänekäs heinäsirkkakonsertti, helteinen iltapäivä ja upea näkymä Umbrian laaksoon. Monte Subasion rinteellä sijaitsevan Il Bastionen ystävällinen isäntä Jacopo esittelee tämän keskiajan mahtisuvulle kuuluneen entisen metsästysmajan perinpohjaisesti ja näyttää meille mm. elintarvikevarastonsa, joka sisältää viinipulloja, juustoja, makkaroita ja kinkkuja. Rakennus on upea, on kuin asuisi museossa. Otamme matkustuksen nollauspäikkärit, joiden jälkeen pulahdamme pikku uima-altaaseen ja muistamme laittaa päähän talon sääntöjen edellyttämät uimalakit (jollaisia emme tosin näe kenenkään muun asukkaan käyttävän). Helle on tuonut kymmeniä ampiaisia vilvoittelemaan altaalle, tosin näitä tuntuu kiinnostavan lähinnä altaan jacuzzi, joten meillekin riittää vilvoittavaa vettä.

Ensimmäiseksi illaksi olemme varanneet etukäteen Il Bastionen kehutun viiden ruokalajin illallisen, viineineen ja jälkiruokalikööreineen. Jo alkupalalautasen tryffelitahnalla päällystetty patongin pala tuo kyyneleet silmiin – niin hyvältä tämä odotettu harvinainen herkku maistuu. Illallinen on runsas, eikä sen jälkeen ole muuta tehtävissä kuin tuijottaa hetken tähtitaivasta huoneen ulkopuolella ja painua nukkumaan.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *